NJSO:n kouluttajat

NJSO harjoittelee kauden ohjelmaa aluksi orkesterin soitinryhmiin jaettuna. Jouset, puupuhaltajat ja vasket kokoontuvat omina ryhminään, joissa teoksen yksityiskohdat hiotaan kuntoon. Osaryhmillä on soitinlajin mukaiset, maamme eturivin kouluttajat. Sektioissa nuoret muusikot saavat yksilöllistä ja omaan soittimeensa liittyvää ohjausta. Pienryhmäharjoittelu mahdollistaa orkesterikoulutuksessa erilaisten detaljien huomioimisen ja säätämisen, mikä ei orkesterin täydessä kokoonpanossa aina onnistu. Kun ryhmät ovat virittäneet oman osuutensa kuntoon, kokoontuu orkesteri kokonaisuutenaan ns. tutti-harjoituksiin harjoittamaan teoksia ja saattamaan ne lopulliseen esityskuntoon taiteellisen johtajan kanssa.

Tero Latvala

Tero Latvala aloitti viulunsoiton opiskelun Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla 7-vuotiaana, opettajanaan Leena Siukonen-Penttilä. Korkeakoulun puolelle siirryttyään hän sai opettajakseen Ari Angervon, myöhemmin Tuomas Haapasen. Latvalan ura ammattimuusikkona alkoi pestillä Suomen Kansallisoopperan orkesterin toiseksi konserttimestariksi vuonna 1988. Tapiola Sinfoniettan ensimmäiseksi konserttimestariksi hän tuli 1990. Syksyllä 2004 hän aloitti työnsä Lappeenrannan kaupunginorkesterin ykköskonserttimestarina. Tero Latvala toimii myös Sibelius-Akatemian viulun ja jousisoitinten orkesterikouluttamisen lehtorina.

Latvala on perehtynyt myös orkesterin johtamiseen konserttimestarin tuolilta tai solistin ominaisuudessa, niin sanotusti liidaamalla. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu tällä tavoin esitettynä useita klassisen kauden viulu- ja orkesterikirjallisuuden keskeisiä teoksia. Latvala on soittanut useiden kaupunginorkestereiden solistina myös muiden kapellimestareiden johdolla. Keväällä 2001 Latvala esitti yhdessä pianisti Timo Koskisen kanssa Beethovenin kaikki sonaatit pianolle ja viululle neljän konsertin sarjana.

Latvala on levyttänyt Vivaldin Vuodenajat Vox Artis -kamariorkesterin kanssa ja ollut solistisissa tehtävissä tai liiderinä useilla Tapiola Sinfoniettan kiitetyillä CD-levyillä. Espoon kaupunki luovutti hänelle taidepalkinnon tammikuussa 2002.

Lappeenrannan kaupungin orkesteri

Jussi Särkkä

Jussi Särkkä (s. 1961) aloitti musiikkiopintonsa Joensuussa ja jatkoi opiskelua Sibelius-Akatemiassa Emanuel Elolan sekä yksityisesti mm. Laszlo Haran johdolla. Hän suoritti A-tutkinnon 1986 ja piti ensikonserttinsa 1989. Särkän ensimmäinen orkesterikiinnitys oli Joensuun kaupunginorkesterin fagotin äänenjohtajuus 1981–82. Hän on toiminut myös Helsingin kaupunginorkesterissa ja Suomen kansallisoopperan orkesterissa. Nykyään hän on Radion sinfoniaorkesterin 2. soolofagotisti.

Jussi Särkkä on Avanti!-kamariorkesterin perustajajäsen ja äänenjohtaja. Lisäksi hän soittaa periodisoittimia mm. Kuudennen kerroksen orkesterissa. Särkkä on esiintynyt useiden suomalaisorkestereiden solistina. Hänet tunnetaan aktiivisena kamarimuusikkona mm. Kuhmon kamarimusiikkijuhlilta sekä Kerberos-yhtyeen jäsenenä. Vuodesta 1981 lähtien Särkkä on opettanut lukuisissa musikkioppilaitoksissa ja 1994 alkaen lehtorina Sibelius-Akatemiassa.

Jussi Särkän perheeseen kuuluu puolison lisäksi kolme pirteää tytärtä ja reipas vehnäterrierinarttu Siiri. Rakkain harrastus on ilman muuta murtomaahiihto.

Radion sinfoniaorkesteri RSO

Lue Jussi Särkän artikkeli “Kouluttajan kokemaa” »

Esa Tukia

Esa Tukia (s. 1958 Turku) opiskeli käyrätorvensoittoa Hyvinkään musiikkiopistossa Mauno Nelimarkan ja Ilkka Laakson johdolla sekä Sibelius-Akatemiassa Holger Fransmanin ja Kalervo Kulmalan johdolla. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Hermann Baumannin, Barry Tuckwellin, Radovan Vlatkovicin ja Esko Seppälän oppilaana. Ensimmäisen valtakunnallisen käyrätorvikilpailun Tukia voitti 1985. Esa Tukia kiinnitettiin 16-vuotiaana Kotkan kaupunginorkesterin käyrätorven äänenjohtajaksi. Hän on toiminut orkesterimuusikkona myös mm. Lahden ja Jyväskylän kaupunginorkestereissa sekä Suomen Kansallisoopperan orkesterissa. RSO:n soolokäyrätorven soittajana Tukia on toiminut vuodesta 1981.
Esa Tukia on esiintynyt oman orkesterinsa solistina mm. Berliinissä sekä useiden muiden suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina Suomessa. Kamarimuusikkona hän on toiminut mm. Radius-kvintetissä, Suomen Kamarisolisteissa, Suomalaisessa Kamariorkesterissa sekä kamariorkesteri Avanti!ssa, jonka perustajajäseniä hän on. Hän on esiintynyt mm. Ruotsissa, Virossa, entisissä Neuvostoliitossa ja Itä-Saksassa sekä Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.

Radion sinfoniaorkesteri RSO

Roi Ruottinen

Kuopion kaupunginorkesterin soolosellistinä syksystä 2008 lähtien toiminut Roi Ruottinen (s.1971) aloitti sellonsoiton 4-vuotiaana Teppo Tuomisen johdolla Vantaan musiikkiopistossa. Hän opiskeli Helsingin Konservatoriossa Tapani Heikinheimon ja Sibelius-Akatemiassa Martti Rousin luokalla.
Ruottinen suoritti 1994 sellonsoiton A-kurssin erinomaisin arvosanoin. Aiemmin samana vuonna hän oli jo voittanut Turun sellokilpailun. Ruottinen täydensi opintojaan vuosina 1995-1996 Tanskan Kuninkaallisessa Konservatoriossa Kööpenhaminassa Torleif Thedéenin luokalla.

Roi Ruottinen on esiintynyt Euroopassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Venäjällä, Intiassa ja Etelä-Amerikassa niin solistina kuin kamarimuusikkona. Hän on esiintynyt useimmilla suomalaisilla festivaaleilla ja orkestereiden solistina. Suomen Säveltäjät ry:n järjestämän Uussoitto-kilpailun voitto vuonna 1999 antoi Ruottiselle sysäyksen soittaa nykymusiikkifestivaaleilla (mm. Avantin Suvisoitto, Viitasaaren Musiikin Aika, A Tempo Caracas Venezuela, Pariisi).

Ruottinen on kantaesittänyt ja nauhoittanut uusia sävellyksiä ja hänelle on omistettu useita teoksia. Hän on tehnyt yhteistyötä monien merkittävien säveltäjien kanssa kuten Saariaho, Penderecki, Eötvös, Lachenmann, Hakola, Kääriä, Wennäkoski ja Pulkkis. Ruottinen on toiminut sellopedagogina mm. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa ja Sibelius-Akatemiassa. Ruottinen on DocMusin jatko-opiskelija kirjallisena työnään sello-opas ja taiteellisena opinnäytteenään suomalainen sellokirjallisuus.

Syksyllä 2009 Ruottinen vieraili Harold Armanin johtaman Turun filharmonisen orkesterin solistina.

Roi Ruottinen on tehnyt useita TV- ja radionauhoituksia mm. YLE:lle ja levyttänyt uutta suomalaista musiikkia mm. Ondine-yhtiölle. Ruottisen instrumentti on Genovalainen David Pizzurnus vuodelta 1769.

Kuopion kaupunginorkesteri

Markus Lehtinen

Markus Lehtinen (s.1959) suoritti Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohdon ja pianonsoiton diplomit vuonna 1985. Opettajina hänellä olivat Jorma Panula (orkesterinjohto) ja Meri Louhos (piano) ja lisäksi sävellysopinnoissa Aulis Sallinen ja Einojuhani Rautavaara. Muista Markus Lehtisen opettajista mainittakoon Arvids Jansons, Leif Segerstam, Erik Werba ja Ralf Gothoni.

Markus Lehtisen kansainvälinen kapellimestarinura käynnistyi hänen saavuttaessaan jaetun voiton Pohjoismaisissa kapellimestarikilpailuissa Tukholmassa 1987. Hänet kiinnitettiin pian Kööpenhaminan Kuninkaalliseen Oopperaan kapellimestariksi 1988-93 ja vuodesta 1992 hän on vieraillut säännöllisesti myös Tukholman Kuninkaallisessa Oopperassa osallistuen monille ulkomaanvierailuille mm. Kreikassa, Yhdysvalloissa ja Tsekissä.

Suomen Kansallisoopperassa Lehtinen on ollut kiinnitettynä 1985-88 ja 1992-97 ja sen jälkeen vierailevana kapellimestarina. Vuosina 1999-2002 Lehtinen toimi Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina ja Malmön Sinfoniaorkesterin päävierailijana.
Vuonna 2007 häntä kuullaan jälleen mm. johtavien pohjoismaisten orkestereiden kapellimestarina laajan sinfoniakirjallisuuden parissa.

Keväällä 1993 Lehtinen debytoi Hampurin Valtionoopperassa Prokofjevin Tuhkimo- baletin kapellimastarina. Hampurin vierailut ja balettiyhteistyö John Neumeierin kanssa ovat jatkuneet vuosittain. Vierailut saksalaisissa oopperataloissa ovat laajentuneet mm. Berliinin Deutsche Operiin, mm. Henzen Undine, Mozartin Taikahuilu, Puccinin Turandot, Verdin Aida ja Wagnerin Lentävä Hollantilainen, ja Baijerin Valtionoopperaan mm. Stravinskin Kevätuhri.

Lehtisen johtamien ooppera- ja balettikantaesitysten luettelo on mittava: Sir Peter Maxwell Davisien Caroline Mathilde, Rodion Shchedrinin Lolita yhdessä Mstislav Rostropovitshin kanssa, Georges Couroupoksen Odysseus, Aulis Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan, Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi ja Tuomas Kantelisen Paavo Nurmi. Kesällä 2007 Lehtinen johti Suomen Eduskunnan 100-vuotisjuhlan kunniaksi tilatun Olli Kortekankaan oopperan Isän tyttö Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Lehtinen tunnetaan myös liedpianistina, arvostettuina partnereinaan mm. Raimo Sirkiä, Matti Salminen, Jaakko Ryhänen, Karita Mattila, Soile Isokoski, Jorma Hynninen, Tommi Hakala ja Monica Groop. Yhteistyö laulajien kanssa juontaa juurensa Savonlinnan Oopperajuhlille, jonka toimintaan Lehtinen on aktiivisesti ja monipuolisesti osallistunut 1980-luvun alusta lähtien.

Lehtinen valittiin Savonlinnan Oopperajuhlien Vuoden Taiteilijaksi 2005. Samana vuonna hän johti Matti Salmisen 60 -vuotisgaalakonsertin. Lehtinen on johtanut Oopperajuhlilla kuusi eri produktiota. Hän on toiminut Savonlinnan taiteellisen toimikunnan jäsenenä 2002-2005.

Syksystä 2004 alkaen Markus Lehtinen on toiminut Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen professorina. Hän oli myös Sibelius-Akatemian ensimmäisen talvifestivaalin, SibaFestin taiteellinen johtaja 2006. Pedagogisista tehtävistä pitkäaikaisin on ollut toiminta Espoon musiikkiopistossa Tapiolan Nuorten Sinfonikkojen taiteellisena johtajana 1993-2006.

Lehtisen muusta taiteellisesta toiminnasta mainittakoon mestarikurssit mm. Kim Borgin ja Matti Salmisen kanssa sekä kapellimestarikurssit Pohjoismaissa. Levytyksiä hän on tehnyt Finlandia Recordsille ja Ondinelle, jolle hän on levyttänyt mm. Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi-oopperan.